Tyttöjen kanssa liikumme päivisin paljon kaupungin busseilla, jos jonnekin vähän kauemmas on asiaa. Bussit ovat ulkoa kaikki sinivalkoisia, mutta meillä "bussin väri" ei määräydy siitä. Bussi on välillä oranssi, välillä vihreä, välillä harmaa ja joskus sattuu kohdalle se sininenkin bussi. Tärkeintähän bussin värin määrityksessä ovat nimittäin sisällä olevat tangot. Seuraavana värin määrityksessä käytetään penkkien värejä ja muita sisustasta löytyviä värejä. Tangot ovat kuitenkin ne, joita ensimmäisenä katsotaan. Äiti, tänään ollaan oranssin bussin kyydissä! ja niin edelleen.
Bussimatkat luonnollisesti taittuvat nopeasti kevyen rupattelun kera. Nokkela harvemmin ottaa keskusteluihin osaa (vielä), mutta Vekkulin kanssa on hauska pohtia kaikenlaisia asioita bussimatkan aikana.
- Äiti, tämä bussi on ihan tyhjä. Onko tuolla edes kuljettajaa?
- Kyllä bussissa aina kuljettaja on, mutta tänne ei ole vielä ehtinyt muita matkustajia. Ehkä seuraavalta pysäkiltä tulee sitten muitakin kyytiin.
- Joo. Tää bussi ihan täysillä pysähty tähän pysäkille.
- On helpompi tulla kyytiin, jos bussi pysähtyy ihan kokonaan ottaakseen matkustajia kyytiin.
- Tää bussi lastaa ihan jonoittain noita ihmisiä kyytiin.
- No kyllä kolme matkustajaa jo saa aikaiseksi pienen jonon.
- Äiti, täällä bussissa voi kyllä neuloakin. (parin penkkirivin päässä oleva nainen on alkanut neuloa sukkaa)
- No, niinhän sitä voi.
- Äiti, miksi tuo setä kaivaa nenää (käytävän toisella puolella)?
- No...*raks raks raks* ehkä sedän nenää vähän kutittaa.
- Äiti, painoitko jo nappia?
- En painanut vielä. Me jäädään vasta seuraavalla pysäkillä.
- Äiti, painoitko nyt nappia?
- Juu, painoin. Valmistauduhan sitten, niin kohta jäädään pois.
- Äiti, mä tulin tuolta takaa oikein nopeesti pois, etten mä jää vahingossa tänne bussin kyytiin.
- Hyvä.
- Nyt odotetaan, että bussi jatkaa matkaa, niin sitten voidaan mennä. Vai onko tässä äiti jalankulkutie?
Bussimatkat luonnollisesti taittuvat nopeasti kevyen rupattelun kera. Nokkela harvemmin ottaa keskusteluihin osaa (vielä), mutta Vekkulin kanssa on hauska pohtia kaikenlaisia asioita bussimatkan aikana.
- Äiti, tämä bussi on ihan tyhjä. Onko tuolla edes kuljettajaa?
- Kyllä bussissa aina kuljettaja on, mutta tänne ei ole vielä ehtinyt muita matkustajia. Ehkä seuraavalta pysäkiltä tulee sitten muitakin kyytiin.
- Joo. Tää bussi ihan täysillä pysähty tähän pysäkille.
- On helpompi tulla kyytiin, jos bussi pysähtyy ihan kokonaan ottaakseen matkustajia kyytiin.
- Tää bussi lastaa ihan jonoittain noita ihmisiä kyytiin.
- No kyllä kolme matkustajaa jo saa aikaiseksi pienen jonon.
- Äiti, täällä bussissa voi kyllä neuloakin. (parin penkkirivin päässä oleva nainen on alkanut neuloa sukkaa)
- No, niinhän sitä voi.
- Äiti, miksi tuo setä kaivaa nenää (käytävän toisella puolella)?
- No...*raks raks raks* ehkä sedän nenää vähän kutittaa.
- Äiti, painoitko jo nappia?
- En painanut vielä. Me jäädään vasta seuraavalla pysäkillä.
- Äiti, painoitko nyt nappia?
- Juu, painoin. Valmistauduhan sitten, niin kohta jäädään pois.
- Äiti, mä tulin tuolta takaa oikein nopeesti pois, etten mä jää vahingossa tänne bussin kyytiin.
- Hyvä.
- Nyt odotetaan, että bussi jatkaa matkaa, niin sitten voidaan mennä. Vai onko tässä äiti jalankulkutie?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti