Ajeltiin tänään päikästä kotiin, jolloin takapenkiltä alkoi kuulua pohdintaa:
V: Keinut otetaan talveksi pois ja keväällä ne tuodaan takaisin. Tänään tuli päikän pihaan keinut. Tänään on siis kevään ensimmäinen päivä!
Viime perjantaina päikän pihalla oli myös kevättä rinnassa. Pihalla nimittäin rakastuttiin urakalla. Pojat juoksivat karkuun, kun Vekkuli yritti rakastua heihin. Kun sitten tiedusteltiin, että mitä se rakastuminen oikein on, niin vastaus oli seuraava:
V: No se on semmosta, että ajetaan ensin toista takaa. Ja sitten kun sen saa kiinni, niin laittaa kävyn suuhun.
M: Mutta sehän voi sattua, jos laittaa kävyn suuhun. Täytyy muistaa sitten olla varovainen.
V: Joo, mutta sellasta se rakastuminen vaan on.
Vekkulilla on muutenkin jo pitkälliset suunnitelmat. Hän aikoo K:n kanssa naimisiin (tämä on sitten suuri salaisuus ja tätä ei saa K:lle kertoa) ja he saavat kaksi lasta.
Mutta on se kevät muutenkin tehnyt tässä olemattoman talven jälkeen tuloaan. En muista, milloin oltaisiin käyty pyörälenkillä helmikuun lopussa, mutta niin me Nokkelan kanssa vain käytiin potkuttelemassa helmikuun viimeisellä viikolla. Samalla viikolla päästiin vielä pilkillekin. Luistellakin olisi voinut järven jäällä, mutta luistimet jäivät kotiin, ei kyllä käynyt edes mielessä ottaa niitä mukaan. Olisikohan tässä lähellä vielä jossain pikkujärvessä jäät, että voisi käydä kokeilemassa? Sama tuska on ollut mäenlaskun kanssa. Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat kun on käyty laskemassa mäkeä. Onneksi mummolassa oli sen verran vielä lunta, että niistä saatiin tampattua mäen rinteen alle mäelle pituutta ja päästiin laskemaan liukureilla ihan iloksi asti.
Vekkulin kaverisynttäreitä juhlittiin sunnuntaina ja hauskaa oli. Kakku oli koristeltu yllätys yllätys muistuttamaan Angry birdsiä. Tytöt askartelivat itselleen naamarit (poikiakin oli kutsuttu, mutta heidän omat sukulaissynttärinsä osuivat samaan aikaan) ja niistä tuli niin kivat, että niitä pidettiin koko juhlien ajan päässä. Olipa L:llä naamari mukana myös seuraavan päivän balettiharjoituksissa. :D Suurin osa oli ilman nokkaa, mutta Vekkuli halusi omaansa nokan. Näitä voi ehkä hyödyntää lauantaina S:n synttäreillä, kun siellä on naamiaiset synttäriteemana.
V: Keinut otetaan talveksi pois ja keväällä ne tuodaan takaisin. Tänään tuli päikän pihaan keinut. Tänään on siis kevään ensimmäinen päivä!
Viime perjantaina päikän pihalla oli myös kevättä rinnassa. Pihalla nimittäin rakastuttiin urakalla. Pojat juoksivat karkuun, kun Vekkuli yritti rakastua heihin. Kun sitten tiedusteltiin, että mitä se rakastuminen oikein on, niin vastaus oli seuraava:
V: No se on semmosta, että ajetaan ensin toista takaa. Ja sitten kun sen saa kiinni, niin laittaa kävyn suuhun.
M: Mutta sehän voi sattua, jos laittaa kävyn suuhun. Täytyy muistaa sitten olla varovainen.
V: Joo, mutta sellasta se rakastuminen vaan on.
Vekkulilla on muutenkin jo pitkälliset suunnitelmat. Hän aikoo K:n kanssa naimisiin (tämä on sitten suuri salaisuus ja tätä ei saa K:lle kertoa) ja he saavat kaksi lasta.
Mutta on se kevät muutenkin tehnyt tässä olemattoman talven jälkeen tuloaan. En muista, milloin oltaisiin käyty pyörälenkillä helmikuun lopussa, mutta niin me Nokkelan kanssa vain käytiin potkuttelemassa helmikuun viimeisellä viikolla. Samalla viikolla päästiin vielä pilkillekin. Luistellakin olisi voinut järven jäällä, mutta luistimet jäivät kotiin, ei kyllä käynyt edes mielessä ottaa niitä mukaan. Olisikohan tässä lähellä vielä jossain pikkujärvessä jäät, että voisi käydä kokeilemassa? Sama tuska on ollut mäenlaskun kanssa. Yhden käden sormilla on laskettavissa ne kerrat kun on käyty laskemassa mäkeä. Onneksi mummolassa oli sen verran vielä lunta, että niistä saatiin tampattua mäen rinteen alle mäelle pituutta ja päästiin laskemaan liukureilla ihan iloksi asti.
Vekkulin kaverisynttäreitä juhlittiin sunnuntaina ja hauskaa oli. Kakku oli koristeltu yllätys yllätys muistuttamaan Angry birdsiä. Tytöt askartelivat itselleen naamarit (poikiakin oli kutsuttu, mutta heidän omat sukulaissynttärinsä osuivat samaan aikaan) ja niistä tuli niin kivat, että niitä pidettiin koko juhlien ajan päässä. Olipa L:llä naamari mukana myös seuraavan päivän balettiharjoituksissa. :D Suurin osa oli ilman nokkaa, mutta Vekkuli halusi omaansa nokan. Näitä voi ehkä hyödyntää lauantaina S:n synttäreillä, kun siellä on naamiaiset synttäriteemana.
