Lomapuuhastelua

Torstaina päädyimme aamupäivän paistattelemaan päivää takapihalla erinäisiä kotiaskareita tehden. Lounaan jälkeen suunnistimme bussille ja kohti isän työpaikkaa. Tarkoituksena oli hakea auto. Kahden bussin matka sujui ihan hyvin ja tytöillä riitti matkan aikana kaikenlaista ihmeteltävää. Nopea autonhaku ja suuntasimme nokan kohti Ylöjärveä ja mansikkapaikkaa. Kävimme jo viime vuonna tyttöjen kanssa poimimassa itse talven mansikat pakkaseen ja toistimme saman myös tänä kesänä. Mansikkaa oli hyvin ja ämpärit täyttyivät nopeasti. Tosin, olisihan se pitänyt arvata, että kun pellon reunaan päästään keräämään, niin ensimmäinen kommentti, jonka kuulee on: "äiti, mulla on pissahätä." Onneksi se ei näin kesällä ole mikään iso ongelma. :) Nokkela ehti parin tunnin aikana syödä varmaan oman painonsa verran mansikoita, jos ei enemmänkin, Vekkuli luultavasti lähestulkoon samoja lukemia. Tosin tytöt kyllä kirmasivat myös mansikkarivien välissä ja purkivat ylimääräistä energiaa. Vekkuli juoksi yhdessä vaiheessa luokseni hengästyneenä:
V: Äiti, henki lähtee, kun mä juoksin niin lujaa.
M: Ihan niin lujaa ei varmaan kannata kuitenkaan juosta. ;)
V: Okei.

Perjantaina puolestaan lähdimme läheiselle uimarannalle. Vaihtoehdoiksi annoin uimarannan tai pyöräilyn, neidit äänestivät rannan puolesta. :) Sieltä löytyi tuttuja ja hetken katselun jälkeen uskalsivat tytöt myös veteenkin. Uimaan ei varsinaisesti kumpikaan mennyt, mutta vedessä touhuilivat ja leikkivät muiden lasten kanssa ihan kivasti. Ilta oltiinkin sitten kotona ja leivottiin mansikkakakku. Lisäksi tytöt kävivät ulkona leikkimässä vesisateessa. Iso ukkoskuuro osui kohdalle ja vettä tuli ensin niin paljon, ettei mikään ränni tai kaivo vetänyt. Kun sade vähän hellitti ja satoi enää "normaalisti", tytöt halusivat takapihalle ja siellä leikkivätkin pitkän tovin. Mekothan siinä kastuivat, mutta ei se haitannut. Vaihdettiin kuivaa päälle, kun tulivat sisälle.

Tyttöjen koristelema kesäinen mansikkakakku

Saako jo maistaa?

Lauantaina suuntasimme pitkästä aikaa Tammelan torille. Mustan makkaran ja kahvittelun jälkeen olisi mieli tehnyt vielä leikkipuistoon, mutta oltaisiin ehditty olla niin vähän aikaa, että sovittiin menevämme sinne joku toinen päivä paremmalla ajalla. Iltapäivällä menimmekin mökille ja serkkutyttöjen kanssa touhuillessa ilta sujahti nopeasti. Tytöt pääsivät pienelle venereissulle moottoriveneellä ja komeasti huusivat sekä mökkiläisille että vastaantuleville veneille hei heit. Nokkela ui mökkirannassa komeasti käsipohjaa ja Vekkulikin uskaltautui veteen, mutta uimiseen vesi tuntui olevan vielä vähän liian kylmää. Selvästi näki, että mieli teki kovasti, mutta kynnys kastautumiseen oli suuri. Laiturilta sai kyllä uittaa, mutta rannasta ei neiti reisiä pidemmälle veteen kahlannut. Oli hauska kuunnella serkkutyttöjen juttuja, kun isompi parivaljakko oli jutuissaan koko ajan toista parempi (mulla on kaksi tuollaista kotona, mulla onkin viisi tuollaista, se oli metrin päässä, me nähtiinkin ne sentin päästä jne), pienempi parivaljakko puolestaan omi kaikkea itselleen (mun kauha, mun äiti, mun isi, mun lettu jne).


Eilen lähdimmekin sitten käväisemään lentonäytöksessä Jämillä. Ensimmäinen lentonäytös alkoi juuri, kun pääsimme parkkipaikalle. Matkalla itse näytösalueelle ehdimme katsella erilaisia koneita ja kuvioita sekä laskuvarjohyppääjiä.
V: Äiti, nyt tolta lentokoneelta hajos toinen moottori, kun se savuttaa! (taitolentokoneen perästä tuli savuefekti, millä kuviot jne jäivät taivaalle näkyviin hetkeksi)
N: Äiti, nyt se lentokone putoaa!!! (taitolentokone teki näyttäviä nousuja suoraan ylöspäin ja vastaavasti kohtisuoraan alaspäinkin)
N: Taas se lentokone putoaa!
V: Äiti, tuolla on helikopteri!
Samaisessa näytöksessä katselimme myös mopoja surmansilmukassa, leikimme paikalla olevassa leikkipuistossa ja ihmettelimme väen paljoutta.

Lentokoneen moottori savuttaa!

Helikopteri lensi myös takaperin.

Päivän bonukseksi päätimme käväistä Titi-nallen talossa. Jämijärveltä Tampereelle suunnattiin Ikaalisten kautta ja siellä tuo talo sijaitsee. Hiukan mietitytti jaksavatko tytöt enää siellä touhuta, kun on oltu kuumassa katsomassa jo koneita useampi tunti. Kun perille päästiin, niin huoli oli turha. Neidit kirmasivat sisälle jo ennen kuin sain pääsyliput ostettua. :) Talo oli kyllä positiivinen kokemus, vaikka hinta kävijää kohti onkin aika hurja. Talossa oli kuitenkin monenlaista tekemistä ja sinne kannattaa mennäkin moneksi tunniksi eikä vain pikaisesti käymään, jotta ehtii kaikkia touhuja kunnolla kokeilla. Ihan ensimmäiseksi suuntasimme maalaushuoneeseen, jossa tytöt päästivät sisäiset taiteilijansa vauhtiin.

Nokkela maalaa keskittyneenä.

Vekkulilla menossa jo toinen maalaus...(taustalla näkyy kuivumassa olevia taideteoksia)

Seuraavaksi kävimme halihuoneessa ja lukuhuoneessa, jossa oli kaikille lapsille ihanat pienet keinutuolit. Tytöt juoksivat sokkelohuonetta edestakaisin ja huoneeseen oli integroitu myös erilaisia valo- ja ääniefektejä. Kävimme myös kokeilemassa erilaisia soittimia, kuten kattiloita, muoviputkia, guiroja jne. Tämän jälkeen kuulutettiinkin talon vieraat ulkosalle syöttämään eläimiä yhdessä nallejen kanssa. Eläiminä oli kaksi lammasta ulkoaitauksessa ja lapset saivat syöttää heinää lampaille ja siinä sivussa halailla vähän nalleja.

Aitauksen asukit

Vekkuli antaa heinää lampaalle

Nokkela heinänantovuorossa

Tämän syöttöepisodin jälkeen palasimme sisälle taloon ja menimme nikkarointihuoneeseen. Huone oli täynnä puupalasia, isoja nauloja, vasaroita, sahoja jne.

Keskitytään hommaan, kun vasaroidaan...

Eniten aikaa viihdyttiin kuitenkin lopuksi löytyneessä kauppa-/keittiöhuoneessa. Tytöt leikkivät kauppaa, myyden toisilleen korikaupalla tavaraa. Tämän jälkeen ehti vielä käydä tekemässä vähän ruokaa ostetuista tavaroista.

"Annan täältä sinulle vielä yhden porkkanan."

"Paljonko se lasku jo onkaan?"

Lopuksi näimme vielä nallejen tanssin puuhahuoneessa, jossa oli pieniä värikkäitä tuoleja. Nallejen kanssa olisi voinut laulaa ja tanssia, mutta tytöt lähinnä istuivat ja katselivat. Vekkuli sentään otti nallejen kanssa kisaa siitä, kuka on ensimmäisenä ovella ja ulkona. Millään ei olisi haluttu lähteä, mutta nallejen käydessä nukkumaan oli aika suunnata kohti kotia.