Vaikka joulusta onkin jo kuukausi, niin ajattelin tänne silti kirjoitella muistiin, mitä kuluneena jouluna ehdittiinkään touhuta.
Joulukuusi viriteltiin itsenäisyyspäivänä tyttöjen viikon kestäneen kinuamisen jälkeen. Koristeiden paikkaa vaihdettiin käytännössä päivittäin ja niinpä se oli joka päivä aina yhtä virkistävä näky, kun ei päässyt liikaa tottumaan ulkonäköön. :)
Lomaa sain pitää ennen joulua pari päivää, joten saatiin tyttöjen kanssa viikon breikki normaaliin arkeen. Joulu edeltävä viikonloppu kului vauhdikkaasti. Lauantaiaamuna kävimme koko perheen voimalla Kuohussa uimassa ja siellä oli varsin mukavaa, kun kerrankin oli suhteellisen väljää uiskennella. Nokkela oppi kellumaan ja uimaan vähän matkaa selällään. Mahallaankin meni ehkä metri pari, mutta sitten "mä upposin", kuten Nokkela asian ilmaisi. Tämän jälkeen isotäti tuli kylään, kun ei vielä ollut nykyistä kotiamme nähnyt. Glögit ja piparit siinä sitten näppärästi nautittiin ja virittäydyttiin pikku hiljaa joulutunnelmaan. Lauantai-iltana lähdimme kaveriperheen luokse kyläänja ohjelmassa oli pizzojen tekeminen ja paistaminen leivinuunissa. Maultaan tuli kyllä mahtavia pizzoja ja lapset tykkäsivät täyttämisestä. Reissun aikana kaveriperheen nuorimmainen lapsi alkoi oksentaa ja kotiin lähdimmekin pienen pelon saattelemana, että jääkö meiltä tänäkin vuonna jouluruoat syömättä (mahatauti vieraili kaksi vuotta sitten juuri jouluna meillä).
Sunnuntaina kaivettiin käsipelissä sähkökaapelille oja talolta ulkovarastolle (meni poikki maalämpökaivon asennuksen yhteydessä). Maa ei ollut vielä pahasti jäässä ja lapiolla kaivaminen onnistui helposti (mitä ei olisi onnistunut enää pari päivää myöhemmin, kun pakkasta oli sunnuntainakin jo 10 astetta). Kaivuuhommien jälkeen pyörähdettiin isännän lapsuudenystävän äidin luona (olemme tavaneet vierailla hänen luonaan aina ennen joulua) ja toisen kaveriperheen luona (olemme ristiin lastemme kummeja).
Maanantaina olikin sitten ensimmäinen virallinen lomapäivä ja Nokkelan oikea syntymäpäivä. Kaverisynttäreitä vietettiin reilu viikko aiemmin (leivottiin yhdessä gluteenittomia pipareita ja koristeltiin niitä). Ja kyllähän se synttärilahjaksi saatu lego-rakennelma piti heti tietysti myös kasata. :) Isäntä starttasi aamulla töihin ja me tyttöjen kanssa pakattiin viikon tarvikkeet ja leipomon kautta lähdimme kohti mummolaan. Täytyihän varsinaista syntymäpäivää jotenkin juhlistaa, niin sen takia haettiin leipomosta herkkuja mummolaan vietäväksi. Nokkela halusi kermamunkkeja ja niitähän sitten hankittiin useampi kappale mukaan. Ja kyllähän ne hyvältä maistuivatkin! Iltapäivällä saatiin tosiaan ajella valoisan aikaan ja perillä oltiin jo alkuillasta, niin ehdittiin kierroksia hiukan laskea ennen kuin tarvitsi rauhoittua nukkumaan (mikä on yleensä hiukan toisin normiviikonloppukäynnillä, kun ajelemaan päästään vasta töiden jälkeen).
Tiistai olikin sitten toimintaa täynnä mummolassa. Leivottiin pipareita (itse tehdystä taikinasta) reilu määrä. Tytöt saivat itse valita muotit, joten valmiiksi asti päätyi kissoja, koiria, possuja, kuusia (tai tähdenlentoja, kuten tytöt näitä nimittivät), ukkoja ja enkeleitä. Taisipa joukkoon mahtua myös sydämiä ja puolikuita sekä hevosia. Tämän lisäksi tytöt saivat leipoa pullia (voisilmäpullia tietysti!). Nämä ovat niitä ehdottomia suosikkipuuhia mummolassa. Joka kerta kysytään, että mitä me mummu voitais tänään leipoa? Illalla kävimme kyllä myös ulkoilemassa pikkupakkasissa, tytöistä oli hauskaa leikkiä taskulamppujen kanssa piilosta ja hippaa.
|
Ehdottomasti pitää saada voisilmäpullia! |
|
Piparisaalista |
Aattoaamu valkeni kuulaana ja kohtuullisen kirpakassa pakkasessa. Lähdimme tyttöjen käymään muutaman kilometrin päässä kylän aattohartaudessa, jossa "oli se sama satu kuin päikän joulukirkossa", kuten Nokkela asian ilmaisi. Hartauden päätteeksi juotin mehut ja kahvit pipareiden kera ja lähdettiin takaisin mummolaan joulupuurolle. Tämän jälkeen lähdettiin viemään kynttilät haudoille ja käytiin kaupasta tekemässä viime hetken ostokset (lähinnä vihanneksia ja maitoa). Tämän jälkeen palasimme mummolaan kahvittelemaan ja isäkin pääsi perille mummolaan (oli siis alkuviikon töissä). Ennen kahvia paisteltiin itse thedystä taikinasta Ruokailu suoritettiin hyvissä ajoin ja alettiin nostaa kierroksia siitä, tuleeko se pukki vai ei. Tietääkö pukki varmasti, että olemme täällä mummolassa? Osaako pukki tulla perille?
|
Tähtiä, enkeli ja seuraavaksi laukkuja |
|
Jos mä ihan vähän vielä painan tästä? |
Ja tulihan se pukkikin viimein! Kopina kuului ovelta ja pukkihan sieltä saapui säkin kanssa. Suut olivat korvissa ja hiukan tuntui tilanne jännittävän. Molemmat tytöt kiipesivät äidin syliin ja tuolin käsinojalle ja siitä sitten uskalsi vähän pukin kanssa haastella. Tytöt lauloivat pukille "Joulukirkkoon" ja "Joulupukki" sekä "Pikkukoira laulaa". Nokkelalta olisi irronnutt tämänkin jälkeen vaikka kuinka monta lisälaulua, mutta koska pukin aika on rajallinen, niin piti siirtyä keskusteluosioon. Pukki tiedusteli tytöiltä, mikä joulussa on parasta? Molemmat tytöt vastasivat yhdestä suusta "Piparit". Ja vaikka pukki kuinka tiedusteli, niin vastaus pyöri pipareissa pitkään. Nokkela selitti pipareista pitkät pätkät, mutta Vekkuli viimein kuiskutteli jo vähän lahjojenkin suuntaan. Toiseksi parasta joulussa on lahjat. Sen jälkeen pukki havahtuikin, että hetkinen, olihan hänellä tosiaan lahjojakin mukana. Konttikin löytyi, josta törrötti pari risua ja ne olivat matkalla Heinolaan Pekalle ja Mikkeliin Jussille, jotka olivat olleet tuhmia. Tytöt auttoivat pukkia jakamaan lahjat. Vekkuli tunnistaa jo hyvin kirjaimia, joten hän pystyi aika pitkälle päättelemään, kenelle mikäkin lahja oli osoitettu. Sitten saateltiinkin pukki pitkälle matkalle takaisin ja toivotettiin turvallista matkaa. Lahjat aukesivat rivakasti ja niistä paljastui monta haluttua tavaraa. Nokkelan ensimmäisestä paketista kuoriutui mitta (3 metrin ihan oikea mitta), josta tuli välittömästi suuri aarre. "Tällaista mä olen aina toivonut ja pukki osasi tuoda minulle ihan OMAN mitan". Mitta kulkikin tästä eteenpäin koko ajan mukana ja jos se johonkin jäi, niin valtava huoli ja parku oli välittömästi korvin kuultavissa. Vekkulille puolestaan ensimmäisenä käyttöön pääsi Helinä Keiju -DVD. Hyvillä mielin päästiin sitten vielä joulusaunaan ja tietysti putipuhtaina sitten vielä iltapalan kautta nukkumaan.
Joulupäivä vietettiin rauhallisesti mummolassa. Aamulla vähän laskettiin mäkeä ja kaiveltiin lumikuoppia sekä tietysti leikittiin hippaa ja piilosta. Myös illalla käytiin ulkoilemassa taskulamppujen kanssa ja leikittiin hippaa ja piilosta. Päivällä rakennetut lumikuopat olivat hyviä piiloja. Samoin erilaisten puskien juuret.
|
Piilosta voi kurkistella |
|
Kissa ja koira matkalla kylpyammeeseen... |
Tapaninpäivän ohjelma jatkui aamun osalta samalla tavalla kuin joulupäiväkin. Isi lähti jo takaisin kotiin aamusta, kun oli luvannut äidilleen kinkun paistaa illaksi. Aamupäivällä me tytöt puolestaan kävelimme jäälle katsomaan, kun vaari kävi pilkillä pyytämässä muutaman ahvenen. Mäkeäkin laskettiin ja hankittiin taas punaiset posket. Illalla lähdettiinkin sitten tapaninpäivävierailulle serkkuni luo. Siellä oli paikalla myös muutama tyttöjen pikkuserkku. Juuri 3-V täyttänyt E neito ja vasta 9kk pieni L tyttö. Siinä oli pienemmillä pikkuserkkuilla ihmettelemistä, kun meidän neidit lähtivät telttaan retkelle, tekivät ruokaa ja seurasivat, minne kissat milloinkin menevät ja mitä ne tekevät.
|
Me mahdutaan tänne ihan hyvin molemmat! |
Lauantai vietettiin mummolassa ulkoilmasta ja jouluherkuista nauttien. Naapurin pojat olivat omassa mummolassaan, niin heistä ei tällä kertaa saanut kaveria meidän tytöille. Ehkä sitten taas seuraavalla kerralla. Sunnuntaina ajeltiinkin sitten takaisin kotiin.
Maanantaista keskiviikkoon tytöt olivat päikässä ja me vanhemmat töissä. Koska joku pöpöaalto oli liikkeellä, olivat tytöt ainoat hoidettavat ma ja ti. Siinä voi jo sanoa saavan rahoilleen vastinetta ja hyvää hoitoa, kun kahta lasta kohden on kaksi hoitajaa. :) Keskiviikkona hoitoon sitten tervehtyi kaksi muutakin, niin oli vähän enemmän touhua ja kavereita. Keskiviikkoiltana isi oli järjestämässä ilotulitusta, niin me tytöt sitten viihdytimme itseämme tähtisadetikuilla ja muutamalla tulisuihkulla. Parhaat efektit nähtiin pellon toiselta puolelta, mistä ammuttiin isompia patoja useampi. Valkokangaskin viriteltiin, mistä vähän katsottiin uuden vuoden lähetystä, mutta kyllä se uni voitti jo ennen vuoden vaihtumista.
|
Tähtisadetikut eivät paukkuneet ja näyttivät kauniilta |
Uudenvuodenpäivänä me nautittiin vapaapäivästä ja käytiin tyttöjen kanssa luistelemassa. Jäältä oli ammuttu paljon raketteja, mutta paikalliset nuoret olivat fiksuja (tai heidän vanhempansa), että pojat tulivat keräämään rojut jäältä pois meidän siinä luistellessa. Osa ei kyllä ihan niin fiksuja ollut ja katujen varsilla oli paljon ilotuliteroinaa ja olipa yksi lommoinen postilaatikkokin. Tytöt asiaa kovasti ihmettelivät, kun me kuitenkin keräsimme omat roinamme (joita ei kyllä paljoa ollut, mutta kuitenkin) jo heti ampumisen jälkeen pois.
Isi oli kotona sitten perjantain tyttöjen kanssa, kun päikkä oli kiinni. Äiti oli normaalisti töissä ja illaksi oli sovittu leikkitreffit Hoplopiin kaveripoikien kanssa. Vekkulille valitettavasti nousi kuume ja mummi tuli hoitamaan Vekkulia siksi aikaa, että Nokkelan kanssa päästiin kiipeilemään Hoplopiin. Isi suuntasi illaksi varpajaisiin.. Hoplopissa kyllä viiletettiin tukka putkella ja hiki hatussa. Täytyy ottaa keväämmällä uudestaan siten, että Vekkulikin pääsee mukaan. Selvästi asia kuitenkin jäi harmittamaan.
Lauantai ja sunnuntai oltiinkin kotosalla, kun parempi oli sairastaa kunnolla, ettei sitten jälkitaudit tms pääse yllättämään. Kuumetta riitti yhden päivän ja sen jälkeen neiti jo tervehtyikin. Joku pikaflunssa siis taas. Maanantai olikin päikässä taas hiukan erilainen päivä, kun aukioloaika oli vain 8-16 ja loppiaista päästiin viettämään ajoissa. Loppiaisena ei vielä kuusta riisuttu eikä piparkakkutaloa syöty (se tehtiin seuraavana viikonloppuna), mutta muuten koristeet ja valot vietiin jo jemmaan odottamaan seuraavaa joulua. Mukava ulkoilupäivä loppiainen kuitenkin oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti