Välisydämen pullistus

Kyllä sen vain huomaa, että töissä ollessa ei vain ehdi koneelle tai paremmin sanottuna ei oikein päivän jälkeen jaksa istua koneen ääressä. Olin siis pari viikkoa tässä välissä töissä ja tytöt viettivät lomaa isin kanssa kotona. Kaikenlaista ehti tapahtua tuona aikana. Isi vei tytöt Hoplopiin, useampaan kertaan torille ja torin vieressä olevaan puistoon sekä pyöräilivät Vekkulin kummien luokse (matka yhteen suuntaan 8km). Nokkelan äiti-vaihe hieman helpotti tuon kaksiviikkoisen aikana ja isikin on alkanut kelpaamaan eri asioihin, mihin ennen kävi vain ja ainoastaan äiti.

Söimme yksi ilta päivälliseksi uusia perunoita (muistaakseni) grillatun kanan kanssa. Meillä perunat syödään yleensä voin kanssa, sillit jätetään muille. Nokkela kommentoi ruoka-annostaan heti pöytään tullessaan:
N: Ihanaa, äiti! Ihanaa voita! Aivan ihanaa voita!

Takapihalla oli koko pihapiirin tytöt leikkimässä ja leikeissä vilisi koiria, isosiskoja, äitejä ja pikkusisko. "Makuupusseissa" nukuttiin pitkin nurmikkoa välillä ja pian aamun koittamisen jälkeen oli hirmuinen aamupalanälkä ja ruokaa alettiin valmistaa suurella innolla. Vekkuli tuumasi leikin jossain välissä seuraavaa:
V: Minä haen nyt punaviiniä. (äiti höristi korvia, että mitä ihmettä, kunnes tajusi, että sana marja unohtui perästä)

Iltaisin oli sitten sylittelyhetkiä ennen nukkumaan menoa.
M: Äidin vauva.
N: En ole, minä olen haukku.
M: Äidin haukkuvauva?
N: No, ihan pikkusen haukku voi olla vauva, jookos?
M: Joo.


Leikimme kotona lääkärileikkiä. Äiti oli potilaana ja Vekkuli toimi lääkärinä. Jalka oli kipeä ja se parannettiin nopeasti laastarilla. Mitä sitä nyt tutkimaan, kun laastari kuitenkin auttaa. :) Sen jälkeen piti kuitenkin stetoskoopilla kuunnella sydäntä.
V: Mukavasti jumpsutus kuuluu.
M: Eli ei mitään sivuääniä?
V: Ei, tai odotas, kyllä siellä joku vikisee.
M: Vikisee? Mikäs sellaista aiheuttaa?
V: No, se on välisydämen pullistus. Siihen auttaa vain erikoinen lääke, jota täytyy hakea ulkomailta asti.