Elämää, kuolemaa ja kasvua

Meille on muuttanut pieni pohdiskelija, jota tuntuu askarruttavan elämän kiertokulkuun liittyvät asiat, kuten myös kasvu ja siihen liittyvät jutut. En tiedä, mistä tuo kuolema on nyt tullut pohdiskeluihin mukaan, koska se ei ole meillä ollut mitenkään ajankohtaista eikä sitä muutenkaan ole mielestäni sivuttu. Ehkäpä joku madon tai kalan kuolema on saanut Vekkulin pohtimaan myös ihmisen elämistä, ken tietää. Mielenkiintoisinta on se, että neiti todella pohtii, miten pihalla olevien työmiesten laita mahtanee olla elämälotossa. Hampaiden vaihtuminen taas on ollut puheena muutamien eskarilaisten kanssa pitkin kesää ja se tietysti askarruttaa, että koska minullakin...

V: Milloin ihminen kuolee?
M: Ei sitä kuule koskaan tiedä etukäteen. Joskus ihminen kuolee todella vanhana ja joskus, jos ihminen vaikka sairastuu pahasti, niin voi kuolla jo hyvinkin pienenä.
V: Kuinka vanha ihminen on, kun kuolee?
M: Ei sitä tiedä. Toiset elää todella vanhoiksi ja toiset kuolee jo nuorina. Keski-ikä ihmisillä lienee jossain 70-80 nurkilla.
V: Koska kaivinkonesedät kuolee?
M: Ei sitä tiedä.
V: Mä kuolen sitten joskus tosi vanhana ennen teitä.
M: No toivottavasti et kuole ennen äitiä ja isiä.
V: No kun mä oon tosi vanha, niin mä oon vanhempi ku te.
M: Valitettavasti et voi kyllä koskaan olla äitiä ja isää vanhempi.
V: Miksi?
M: Täytyy katsos kasvaa ensin, että voi ylipäätään tulla äidiksi tai isäksi. Äiti ja isi on sen takia aina sinua vanhempia. Samalla tavalla Nokkela on aina sinua nuorempi, koska sinä olet isosisko ja Nokkela on pikkusisko.
V: Sitten kun mä kasva oikein isoksi, niin sitten minunkin masusta tulee vauva.
M: Ehkä sieltä tulee juu.
V: Mistä se sieltä oikein pääsee pois sitten?
M: Masusta on olemassa reitti ulos jo valmiina.
V: Joo, sitten se tulee ulos mun masusta konttaamalla.
M: No ei vauva kyllä vielä konttaa siinä vaiheessa, kun tulee masusta pois, koska vauva on siinä vaiheessa vielä kovin pieni.
V: Mutta mä oon silloin jo tosi iso ja sä oot kasvanu niin isoksi, että pää ottaa kattoon kiinni!
M: No ei se ihan niin taida mennä. Äiti ei kyllä tästä enää kasva pituutta.
V: Miksi?
M: Ihminen kasvaa vain tietyn aikaa ja sitten se kasvu loppuu.
V: Miksi?
M: Ihminen on rakennettu sillä tavalla, että ihminen voi kasvaa vain tietyn aikaa, muutenhan täällä asuisi jättiläisiä.

***

V: Koska mulle tulee rautahampaat?
M: Ne alkavat kasvaa varmaan joskus eskari-iässä tai ekaluokalla.
V: Ja sitten mun kaikki maitohampaat lähtee pois?
M: Kyllä.
V: Sulla on jo paljon rautahampaita suussa.
M: Niinhän minulla on.
V: Mullakin on kohta paaaaljon hampaita suussa ja sitten ne ei enää lähde, kun ne on rautahampaita.