Nyt on pyöräilykausi avattu! Vekkulille hommattiin isompi pyörä, johon neiti sai sitten jopa kolme vaihdetta menoa helpottamaan. Pyörä odotteli pari viikkoa varastossa, kunnes pääsiäismaanantaina sitten viimein oli hyvä ilma ja vapaata sen verran, että lähdimme koko perheen voimin ajelulle. Nokkela jatkoi polkemista vielä pikkupyörällä, jotta jarrutus saataisiin onnistumaan. Siinä oli haasteita viime kesänä ja kerran Nokkela tekikin komean ilmalennon, jonka jälkeen alamäet etenivätkin taluttamalla. Lähdimme nyt hieman pidemmälle matkalle, koska lähdimme katsastamaan veljeni uutta kotia muutaman kilometrin päässä. Vekkuli polki edellä kovaa vauhtia ja odotteli joka välissä meitä muita hiukan hitaammin eteneviä. Nokkela pärjäsi pyörän kanssa hienosti. Hieman tarvitsee vielä apua liikkeelle lähdössä (lähinnä pyörän pystyssä pitämistä) ja jarruttamisesta täytyy muistutella, mutta matkan aikana vauhdin hidastaminen alkoi myös onnistua pelkän äkkijarruttamisen sijaan.
Välillä hörpättiin mehua, että jaksettiin polkea (ja tiepölyn sai hyvin huuhdeltua pois suusta). Perillä sitten syötiin eväät ja juotiin parvekkeella mehut. Sisällä oli vielä aikamoinen kaaos, kun lattioita hiottiin ennen parkettien asennusta. Takaisin päin lähdettiin myös polkien, mutta ison ylämäen koittaessa Nokkelan voimat hyytyivät ja hän siirtyi ensin äidin tarakalle lastenistuimeen ja välimatkan jäätelöiden jälkeen peräkärryyn.
Nyt onkin päikästä hakiessa ollut molemmat tytöt kovasti menossa yökyläilemään päikkäkavereidensa luokse. Aina välillä näitä toiveita esitetään, mutta nyt toiveista oli puhuttu jo kavereiden vanhempienkin kanssa. Erityisesti Nokkela oli kovasti menossa kaverinsa luokse yökylään (vaikka ei ollut koskaan edes vielä käynyt siellä kylässäkään) ja kun kaverin äiti oli kysynyt, että onko varma ettei sitten tulisi koti-ikävä, niin Nokkela oli tokaissut: "Äiti on laittanut niin paljon rakkautta pelleen (unilelu), ettei koti-ikävä tule." <3
Tätä tosin hiukan voi epäillä, koska Nokkela melkein joka yö meidän välistämme isosta sängystä löytyy. Kun pari iltaa sitten neiti kipusi sänkyymme jo ennen nukahtamistaan, sain vastaukseksi: "Täällä nukkuu paljon paremmin, kun täällä on enemmän teidän rakkautta kuin omassa sängyssä." Yritä siinä sitten taivutella toista siirtymään omaan sänkyynsä.
Saa nähdä saako yökyläilykyselyt jatkoa, kun Nokkela kävi viikonloppuna kaverin luona leikkimässä. Millään ei olisi maltettu lähteä kotiin ja kivaa oli ollut. Vekkulin kanssa puolestaan käytiin sillä välin pyöräilemässä ja hienosti se matka taittuu, vaikka välillä ihan periaatteen vuoksi pitää väittää, että väsyttää. :)
Sunnuntaina nautimmekin aamunpäivän aurinkoisesta säästä, minä tongin kukkamaata ylös (aikeissa tehdä siihen tilalle kasvimaa) ja tytöt pyöräilivät läheistä hiekkatienpätkään edes takaisin. Iltapäivä ja ilta rötväiltiin kotona, kun keli muuttui sateiseksi ja vapaapäivänä voi kuitenkin luvan kanssa ottaa vähän iisimmin.
Välillä hörpättiin mehua, että jaksettiin polkea (ja tiepölyn sai hyvin huuhdeltua pois suusta). Perillä sitten syötiin eväät ja juotiin parvekkeella mehut. Sisällä oli vielä aikamoinen kaaos, kun lattioita hiottiin ennen parkettien asennusta. Takaisin päin lähdettiin myös polkien, mutta ison ylämäen koittaessa Nokkelan voimat hyytyivät ja hän siirtyi ensin äidin tarakalle lastenistuimeen ja välimatkan jäätelöiden jälkeen peräkärryyn.
 |
| Nokkela ottaa rennosti peräkärryssä kirja kädessä. |
 |
| Vekkuli ajaa edellä kovaa vauhtia karkuun. |
Tätä tosin hiukan voi epäillä, koska Nokkela melkein joka yö meidän välistämme isosta sängystä löytyy. Kun pari iltaa sitten neiti kipusi sänkyymme jo ennen nukahtamistaan, sain vastaukseksi: "Täällä nukkuu paljon paremmin, kun täällä on enemmän teidän rakkautta kuin omassa sängyssä." Yritä siinä sitten taivutella toista siirtymään omaan sänkyynsä.
Saa nähdä saako yökyläilykyselyt jatkoa, kun Nokkela kävi viikonloppuna kaverin luona leikkimässä. Millään ei olisi maltettu lähteä kotiin ja kivaa oli ollut. Vekkulin kanssa puolestaan käytiin sillä välin pyöräilemässä ja hienosti se matka taittuu, vaikka välillä ihan periaatteen vuoksi pitää väittää, että väsyttää. :)
Sunnuntaina nautimmekin aamunpäivän aurinkoisesta säästä, minä tongin kukkamaata ylös (aikeissa tehdä siihen tilalle kasvimaa) ja tytöt pyöräilivät läheistä hiekkatienpätkään edes takaisin. Iltapäivä ja ilta rötväiltiin kotona, kun keli muuttui sateiseksi ja vapaapäivänä voi kuitenkin luvan kanssa ottaa vähän iisimmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti